Syöttötuoli

jei! viimein se on valmis ja käyttöönkin osittain otettu, syöttötuoli! korjailin, fiksailin ja ihmettelin aviomiehen kanssa mikä väriksi. lopputulos: laisvaston harmaa. enkä nyt sitten pidäkään siitä kovin paljon. :( mutta se nyt saa mennä ja sillä sipuli ja kai siihen tottuu. teen syöttiksen pehmusteen sitten oranssiksi tai punaiseksi niin on piriistettä.

värinä käytin kaiken kestävää ja pestävää Miranol maalia ja sävytytin sen rautiassa. en arvosta yhtään noita kaikenmaailman kaluste maaleja..helmi yms. en ainakaan syöttötuoli käyttöön, ne vaan ei voi kestää. :D (mielipide jolla ei ole todellista kokemuspohjaa, vaan perustuu kuultuihhin juttuihin..) ja toinen ihan todellinen ongelma, että se luultavasti olisi kuohunut alle jääneen lakan kanssa. 

aluksi purin tuolista kaikki metalli osat ja liikkuvat osat. Sitten irrottelin heiluvia osia ja liimasin ne uudelleen paikoilleen hioin tuolin ja maalasin kahtena päivänä, kaksi kerrosta. annoin kuivua pari päivää ja kasasin. edelleen maali on pehmoinen mutta pian siihen ei enää kynsillä pysty ja hinkkaamalla ei irtoo = vauvan kestävä.

tässä tuoli mallissa on tuo reikä tuossa, jota kautta menee leveä nyöri, jonka toisessa päässä neppari joka laitetaan tuolin alle kiinni vastakappaleeseen. mietin pienen pääni puhki kuinka minä saan laitettua sen nyörin niin että se ei joka tilanteessa ole kiristyksen tarpeessa tai nyörin yläpää ole vauvan suussa kun pienet kädet sen sinne etsivät.
Keksin: Pakotin nyörin punokseen reijän hajoittamatta nyöriä ja pistin eyletit läpi, näistä eyletti reijistä mutteri ja kiristys ja voilaa! ei tarvii kiriä ja takuulla pysyy ja nyörin pää on mukavasti piilossa eikä joka lusikallisen välissä lapsen suussa, ja lopputuloskin minusta ihan siisti. :)

tässäpä ennen-jälkeen otoksia. ja muutama muukin kuva.

ennen...

jälkeen! :)

patentti: vasemmalla se neppari ihan oikealla paikallaan ja oikealla patentti. :)